1. |
Lähtökohdista
03:24
|
|||
En tee lauluja noiden
maailmaa kommentoiden
Joiden vuoksi joskus pantiin särö kitaraan
Ei oo tavoitteena valloittaa USAa
Pelkästään musaa
Iltapuhteeksi en keksi muutakaan
Kolme kilsaa niin me ollaan siellä
Älä puhu maantiellä
En kuule sua nyt kun auto jylisee
Laulan
Laa-laa-laa-laa-laa
Kun ei mulla oo mitään asiaa
Ihan vaan
Laa-laa-laa-laa-laa
Ei kenellekään mitään asiaa
Ei tosiaan
Nyt laulun sorvaan
Se ujuttautuu korvaan
Anteeksi jos siellä alkaa särkeä
Se oli pelkkää huvitusta
Vailla tarkoitusta
Yhtäkkiä niin kovin tärkeä
Miks tinakuu ja piisilta
Kuulostaa niin naiivilta
Sanahelinää vailla järkeä
Hei
Hyvä että olet siinä
Kiitokset siitä
Hyvä etten täällä yksin vain
Kuluttele äänihuuliain
Eihän laulu ole laulu ilman sua kuulijain
En oo teitä ylväämpi
Enkä teitä pelkää
En haluu et mua kuunnellaan
Mut en käännä teille selkää
Ei ole tässä pikkuveli lannistunut
Vaan entisestään yhä pelimannistunut
Laulan
Laa-laa-laa-laa-laa
Kun ei mulla oo mitään asiaa
Tunnetko tuulen taajuuden?
Tunnetko äänenvoimakkuuden?
Laa-laa-laa-laa-laa
Ei kenellekään mitään asiaa
Ei
|
||||
2. |
Kahvipassi
03:44
|
|||
Kahvipassissa vasta neljä leimaa,
Ei maaten niitä hyödyntää voi
Junan pilli soi
Jopas opastimet raideliikennettä hallinnoi
Onks tänään sunnuntai vai tiistai
Vaihtoehdot on niis tai maanantais
Se tais olla kai se sekaisempi -tai
Pyyhin aamunsäteet silmistä
Kun vaan ei
Ei häipynyt Töölönlahden yltä ole jää
Ei
Ei aamut ala vieläkään ennen yhdeksää
En muista viime kesästä muuta kuin sen
että sen hiukset oli vaaleat.
En muista viime syksystä muuta kuin ne
lätäkönheijastumat haaleat
Jos nään tutun hepun niin mä sille tuittuilen
Mä palaan kevään mukana siis
Nuuskamuikkuilen
Missä lievät juomaveikot, talven jäljiltä heikot
stadipeikot, hei.
Jospa halla hempat vei
Ei.
Ei täällä oo niin kuin ennen
Ei Kun vaan ei
Ei
Ei mikään oo niin kuin ennen
Ei Kun vaan ei
Miks viistoist vuotta vanha juttu tuntuu eiliseltä
Ja eilinen on pelkkä suttu takakämmenellä
On täällä meitä kehveleitä
jotka elon hiekkateitä kulkee jalkaisin
Ja suuntaohjein ylimalkaisin
On meitä täällä kaikenlaisia
Mustikkamaa ja Hietaniemi on mun sukulaisia
Hei hei
Ja pahvikassissa tölkkejä ja heinää
Ei nää päivät valjeta voi
Katu konsertoi
Tämän kitaralaukkumiehen kevätlaulu teille soi
Ne sanoo että mä oon pummi
Kaduilla mä teille kummittelen näin
Kävellessäin
Samaa peikkosiltaa eteenpäin
Mä oon kuin jostain suomi-filmistä
Kun vaan ei
Ei häipynyt Töölönlahden yltä ole jää
Ei
Ei aamut ala vieläkään ennen yhdeksää
En muista viime kesästä muuta kuin sen
että sen hiukset oli vaaleat.
En muista viime syksystä muuta kuin ne
lätäkönheijastumat haaleat
|
||||
3. |
Mimmi
03:25
|
|||
Maanantai-iltana istun sängyn laidalla
Näytän mun faijalta
Peilissä parrakas naama
Ei sitä ollut aamulla
Säästän mun paitaa mun hajulta
Ei se sitä kaivannutkaan ja
Avaan bissen neljännen ja
Katson perään tuhlatun musteen
Perjantaiaamuna istun sängyn laidal’
Viinitahroja paidalla
Kaikki hyvä on pilalla
Mut en anna sen vaivata
Mehiläiset on kadonneet
tää poika jäi pistoa vaille
Ei kaksi päivää auringossa
Kai ihmeitä tee
Löydän edestäni taas sen minkä luulin jättäneeni taakse
Ja sunnuntaina jatkuu sama raina
Ja ehkä huomenna keskiviikko vois olla kauempana
Ja ehkä huomenna keskiviikko vois olla kauempana
Ja ehkä huomenna keskiviikko vois olla
Edes pikkuriikkisen kauempana
|
||||
4. |
Oravalaulu
03:55
|
|||
Kotipuu on vanha kelo
Sieltä lähdin aina elokuussa maailmalle
Vaan älä jää maailman alle!
Niihin aikoihin mun lakki oli vielä musta
Ja sen alla vielä mielikuvitusta
Rustasin satuja itselleni
Vai miten se nyt meni
Täällä orava saa nukkuu makeasti
Vähintään aamukuuteen asti
Ei oo täällä muuta huvia
Kuin katsoa lapsuuskuvia
Joissa heiteltiin sillalta keppejä alas
Jokeen. Valas siellä nähtiin kai
Ai
Ja aina unohdin mä ottaa reissuvihon mukaan
Joen pientareella piilopaikasta ei tiennyt kukaan
Lehdet puissa punastuu, on hallavaina varmaa
Ja niskaan vedettävä taas on talvitakki harmaa
Oli kyyhky tuonut viestin
Kotipuu ulosmitataan
Vaan mietin jos pääsisin taas
Sun luokse asumaan
Käpykaapit ammottaa tyhjyyttään
En haluis käyttää hyväks heidän ystävällisyyttään
Ja
Metsä on niin kylmä tähän aikaan vuodesta
Viima puskee läpi kotipuun kuoresta
Naapurissa tikka hakkaa päätään lattiaan
Sun luona ois helpompaa ehkä nukahtaa
Ja kunpa sammalvuode kestäisi kahden painon
Joku oksallamme kolkuttaa, sä sanoit: “Se tuuli vain on.”
Ja kunpa jossain kehitettäisiin meistä laulu
Ja kunpa laulun alle jäisi maapallon pauhu
Ja kunpa sammalvuode kestäisi kahden painon
Joku oksallamme kolkuttaa, sä sanoit: “Se tuuli vain on.”
Ja kunpa jossain kehitettäisiin meistä laulu
Ja kunpa laulun alle jäisi maapallon pauhu
|
||||
5. |
||||
Keitän kahvikupin yötä vasten
Syvään huokasten
Uppoudun päivän uutisiin
Hauskaa luettavaa tuskin, kun
Säätiedotuskin
Kuolinilmoituksiin painettiin
Ne julmaa ukonilmaa povaa
Se iskee hetkessä ja kovaa
Se kaiken tieltään selättää
Tartu kiinni käpälästä
Kyllä selviämme tästä
Kahvikuppi lämmittää
Mutta kun kotipihan ylle joskus nousee ukkonen
Ja salamat ja tuuli kaataa kaiken kiljaisten:
“Kaikki pikkumönkiäiset menkää kotiinne,
piilottakaa posliinit ja pienokaisenne,
tämä on maailmanloppu!”,
onko se maailmanloppu?
Huomenna on kesäkuu,
Omenapuuni alkaa itää
Ei kai mitään siitä huomiselle jää
Toiset eivät piittaa myrskysäästä
Ei ne suojaan meitä päästä
Ei ne osaa säikähtää
Ei tuomiopäiväänkään asti
väki jaksa vakavasti
ottaa mitään kriisejä
Jokainen ihminen on laulun arvoinen
mutta onhan niitä
paskoja biisejä
Ja kotipihan ylle taas nousee ukkonen
Ja salamat ja tuuli kaataa kaiken kiljaisten:
“Kaikki pikkumönkiäiset menkää kotiinne,
piilottakaa posliinit ja pienokaisenne,
tämä on maailmanloppu!”
Tämä on maailmanloppu
Lehtimyyjä sillan alla manaa
Samaa lopun sanaa
Ei siis ihme että ahdistaa
Ja aina löytyy joku synkkämielinen
Ja sen kuusikielinen
Yhdessä ne lopun tahdistaa.
Ja ne laulaa näin. Ja ne laulaa käsikkäin
Ne laulaa: “Ukkospilvet kääntyy tännepäin!
Kaikki pikkumönkiäiset menkää kotiinne
Piilottakaa posliinit ja pienokaisenne.
Tämä on maailmanloppu.
Tämä on maailmanloppu.
Siis maailmanloppu.”
|
||||
6. |
Kärpänen
03:47
|
|||
Kärpäsiä mun tuulilasissa
Ne lentää liiskaantuu ja leviää
Mul ei oo yhtään käsiä mun ratissa
Mä ajan mereen eikä mul oo eviäkään
Olen pelkkä hyönteinen tuulilasissa
Osaatsä uida kun sul on vaikka mitä ongelmia mitä puida
Sun päättömät raajat huidahtelee
Miten sattuu eikä maita lilluu tässä vedessä, tää on täynnä haita
Ne on onnekkaita, toisin kuin mä
Kärpäsellä on silmiä nähdä
Edestakas, ylös, alas, suhun päin
Voisin paeta, en lätkään läsähdä
Sun vanavedessä vietän elämäin
Olen pelkkä hyönteinen tuulilasissa
Osaatsä uida kun sul on vaikka mitä ongelmia mitä puida
Sun päättömät raajat huidahtelee
Miten sattuu eikä maita lilluu tässä vedessä, tää on täynnä haita
Ne on onnekkaita, toisin kuin mä
Muistan aina sen
Kun olin hyönteinen tuulilasissa
Kunnes joku tuli ja
Herätti mut unestani viis-kuus-kasissa
En ollut enää polskimassa vedessä
Pysäkkini oli vasta edessäpäin
|
||||
7. |
||||
Sitä pidettiin taikana
Joskus Väinämöisen aikana
Kun se soitti kanneltansa
Tuli valtakunta uus
Nyt uuden kuninkaan nimi on hiljaisuus
Ja vaikeni laulukansa
Laulaen me kaksin kuljettiin
Kunnes levykaupat suljettiin
Ota sävel talteen ja juokse
Mandoliineista tehtiin halkoja
Vain puolitäysiä lippusalkoja
Jäi keikkapaikan luokse
Ja soittoniekat hukkui juomaan
Me jäimme hiljaisuuden huomaan
Nyt pöly ja tuhka mustaa maan
Pyysit laulun siitä rustaamaan
Ja lähdit pois
Jonnekin missä viulut vielä sois
Hiljaisuutta vastaan tappele
Tässä on sinulle sopiva kappale
Sitä täällä teen
Sitä öisin tavaan yksikseen
Poika kotimatkallaan
Salaa raapii kynsilakkaa sormistaan
Se miettii aina illoin
“Kenties tässä kulmilla
Jotkut juhlii ja soittaa lauluja
Joita mekin joskus silloin”
Ja minä yksin kuljen jossain
Soitinraato kainalossain
Nyt pöly ja tuhka mustaa maan
Pyysit laulun siitä rustaamaan
Ja lähdit pois
Jonnekin missä viulut vielä sois
Hiljaisuutta vastaan tappele
Tässä on sinulle sopiva kappale
Sitä täällä teen
Sitä öisin tavaan yksikseen
Eihän tässä voine muutakaan
Kuin mennä huutamaan merenrantaan
Mutta siellä kuulin laulantaa
Kun kuikka huusi horisontin taa
Kas aallot hiekkaa rummuttaa
Metsät soittaa honkaviulujaan
Ja tuuli yhtyy mukaan
Siitä tajusin mä sen
Ei laulu ole luomus ihmisen
Ei sitä kahlita voi kukaan
Ja aamunkoitto nousi valkein
Kun alkoi soitto jousin palkein
Nyt laulu jatkaa soimistaan
Sitä voimme yhteen ääneen voimistaa
Soitetaan
Hiljaisuus syöstään vallastaan
Polje jalkaa, laulele
Nyt tässä on sinulle sopiva kappale
Sitä täällä teen
Kai sen joku löytää uudelleen
Ei tämä laulu lopukaan
Vaan sen kätkin taskun sopukkaan
Ja visusti sen suljen
Ja jos kotiin kävelen
Ohjaamana kauniin sävelen
Mä vastaan kuljen
Ja laulan: padappaa padaida daida
Padappaa padaida daida
|
||||
8. |
||||
Tänä vuonna talvi oli ohi ennen kuin se alkoikaan
Lähti hyvästelemättä ja pakkaamatta tavaroitaan
Ja auringon kanssa kilpaa me olemme
Itsellemme katuja takaisin valloittaneet
Tänä vuonna hiljaisuus ei enää tuoksu mun rappukäytävässä
Eikä hankaa kivinä mun kengissä
Kun mä ohitan tyynin askelin sen saman kulmakuppilan
Joka joskus suurten oivallusten estradina tuntui toimivan
Olen koristellut sormeni spektroliitillä
Ja piirtänyt rajoja uudelleen
Olen sateisia öitä parvekkeella istunut
Ja sammaleeksi junan penkkeihin kuukaudeksi vaipunut
Olen koristellut sormeni spektroliitillä
Ja piirtänyt rajoja uudelleen
Olen sateisia öitä parvekkeella istunut
Ja sammaleeksi junan penkkeihin kuukaudeksi vaipunut
|
||||
9. |
Kuolemanvalssi
05:20
|
|||
Lyhdyn sä kannoit yöllä pois
Pimeässä näytit niin kuin sä oisit joku kammotus
Sanoit laskeneesi että
Ensi vuonna tähän aikaan
Me ollaankin jo kaikki kuoltu
Ja ne sanat jäivät solisemaan
Mun päähän koska oli se vaan
Niin julmasti sanoiksi vuoltu
Nousit mustaan autoon Käpylässä
Ja sen kyljessä luki "hautauspalvelu Ässä"
Reppu selässäs sä sanoit että tässä se oli
Poliklinikalle päin
Liftasit ja sanoit näin
“Hei tanssitaan vaikka kuoltaisiin
Tanssitaan vaikka kuoltaisiin
Ja jahka joku mahtaa meitä ahtaa johkin tuhkatiheään
Tiedetään
Ettei meitä oo luotu kuin yhden tahdin ajan elämään”
Se vasta viikko sitten olla tais
Ku sä kysyit miksei ihmiset tanssi hautajaisissa valsseja
Sanoit kutsuvasi uuteen
Omaan siunaustilaisuuteen
Kaikki nekin joita nähnyt et oo vuosiin
Ja pyydät että vastustaa
Pukeutumista mustaan
Vaan ennemmin sateenkaarikuosiin
Mut nyt sä oot jo mennyt muualle
Tinakuun reunalle, piisillan alle
Kuulen pyyntösi maailmalle
“Tanssitaan vaikka kuoltaisiin”
Tanssitaan vaikka kuoltaisiin
Ja kyllä kalman kalseat
Ne katselevat kuinka eletään
Pilveltään
Sä sanoit nyt jo myöhä on
On aika mennä nukkumaan
Jo valmis on jo kalmiston syleilyyn hukkumaan
Monta vuotta huomaamatta
Mato eli liassa
Monta vuotta sanottavaa
Jossain Emiliassa
Joka niin kauan sitten lähti pois
Vie minulta hän
Kysynkin sinulta tän:
Kestätkö sään sään sään sään sään?
Jos et niin
mä suojaan sun pään pään pään pään pään
Ja jos odottamaan jään jään jään jään jään
Sun kajastuksen nään nään nään nään nään
Kyllä uurnalehdon yllä
Jatkaa iltatuuli matkaa
Etelään yksinään
Myönnän teille nyt sen
Tein sanat ja veisut ja sävelen
Vuoksi sen yhden
Tai sitten en
|
||||
10. |
Mansikkamaan levyt
04:05
|
|||
Käännyin katsomaan levyyn saamaani
Kun se heijasteli valoa naamaani
Se ripustetaan pensaan ylle huhtikuus
Se oli kuuminta kamaa joskus ysikuus
On sen tehtävä muuttunut noista ajoista
Nyt se hätyyttää linnut mansikoista
Sen mikä joskus tappoi c-kasetin
Nyt sen mä mankkaani asetin
Ja sieltä kuului
Oi kun sieltä kuului
Kun sä lauloit laulua jostain menneestä
Jostain mitä ei kai koskaan enää löydetä
Se levy muistutti jostain mitä oli puuttunut
On tämä maailma niin kovasti muuttunut
Voispa joku käyttää sanaista kykyään
Ja selittää miten maailma on nykyään
Täällä vaeltajilta kysytään henkkareita
Aikuiset ei saa käyttää tarralenkkareita
Ajassani elin mutta sinne jäin
Niin kauan luulin etten pääse taaksepäin
Mutta sit sä lauloit
Noin sä levyllä lauloit
Ja kun sä laulat hiljaa somia
Mun sydämeni tarvitsee metronomia
Niitä levyjä on kaksitoista
Ne pitää linnut pois mansikoista
Aion kuunnella kaikki noista
Levyistä joita on siis kaksitoista
Se levy jossa kesä tekee tuloaan
Se levy joka jo jäänyt on unholaan
Se levy jossa ei ole mitään sanomaa
Se levy jossa mainitaan mansikkamaa
Se levy jota ei kai koskaan ollutkaan
Se levy joka oli olematta ollessaan
Nyt ne levyt yllä mansikkamaan
Nyt ne levyt saavat soida uudestaan
Se levy jossa on viisi laulajaa
Se levy jossa vapautta vaaditaan
Se levy jonka kannessa kannetaan
Se levy jota kuunnellessa lauletaan
Se levy jossa joku lähtee kotoaan
Se levy joka ei syttynyt palamaan
Nyt ne levyt yllä mansikkamaan
Nyt ne levyt saavat soida uudestaan
Ja niin sä lauloit
Noin sä levyllä lauloit
Ja kun sä laulat hiljaa somia
Mun sydämeni tarvitsee metronomia
|
Streaming and Download help
If you like Water for Dogs, you may also like:
Bandcamp Daily your guide to the world of Bandcamp